Viime viikolla tarkkailtiin, mita mökin ikkunasta näkyy. Ei sillä, ettei ulos viititty mennä. Mutta kieltämättä välillä keli oli aika kylmä (-30 astetta).
Revontulia on näkynyt monena yönä, välillä tosi värikkäinä näytöksinä. Yläkerran ikkunasta näkymä oli erityisen upea, hyvä siihen oli nukahtaa.
Ainakin parina aamuna hirvi ja ymmärtääkseni viimevuotinen vasa olivat ruokailemassa takapihan pellolla. Jäljista päätellen ne olivat aiemmin pistäytyneet myös mökin pihapiirissä.
Kevät alkaa pikkuhiljaa tulla tännekin, vaikka yöllä paukkuu vielä pakkanen. Päivällä aurinko lämmittää (jopa -10 asteeseen!!) ja lintujakin näkyy yhä enemmän. Harmaakuukkeli on yksi säännöllinen vieras lähipuissa.
Ja unohtaa ei voi uutta tulokasta (sen voi nähdä ikkunasta vaikka tämä kuva on pihalta): Subaru Legacy 1990. Alle 160 000 mailia mittarissa ja starttaa kuin uusi -30 asteen pakkasessakin. Täällähän autoja ei pistetä roikkaan vaan lämmitys tarkoittaa sitä, että auto vain käynnistetään vähintään 15 minuuttia ennen kuin lähdetään ajamaan. Kovilla pakkasilla nopeusmittari näyttää heti 140 km/h vaikka ei olla ehditty liikkua mihinkään. Mutta saatiinpahan kuuden kuukauden takuulla! Toivotaan kuitenkin, ettei korjauksia tarvita ja tämä Subaru kestää kuten meidän vanha punainen Subaru Vasantiellä. Ylämäessa valot himmeni ja radio sammui, mutta aina se kulki. Työkaverin mielestä me nyt Subarun omistajina eletäänkin alaskalaista unelmaa :)!
Komeet revontulet! Auton valinta osunut oikeaan. Itsellä kaksi joista toinen juuri leone 1990. Kyyläkin 4wd toisin kuin Teukalla.
ReplyDeleteKestävä kuin mikä ja oikeesti uskomaton etenemiskyky lumessa. Muistakaa vaan välissä tyhjentää lumet syylärin edestä jos joudutte kahlaan kinoksessa.
Minä kyllä iskan Subarun jälkeen vannoin, ettei koskaan enää... Mutta mieli muuttunut nyt, kun tämä Legacy on kulkenut mallikkaasti kinoksissa ja pakkasissa. Kyllä Alaskassa sentään neliveto pitää olla. Vaikkei ihan niin isoa autoa saatukaan, millä täällä kaikki ajelee. :)
ReplyDelete