Iditarodin, legendaarisen koiravaljakkokisan, lähtöpäivä oli lauantaina 3. maaliskuuta. Koiravaljakot kisaavat Anchroragesta Nomeen (tänä vuonna pohjoista reittiä pitkin eli 964 mailia eli noin 1542 kilometriä) ja lauantai oli varattu seremonialliselle lähdölle. Koiravaljakot starttasivat Anchoragen keskustasta ja rekeen voi huutokaupasta ostaa paikan ja näin tukea kisaa. Tätä oltiin odotettu pitkään, ja tiedossa oli, että monet kaverit odottivat kuulumisia täältä :).
Pannukakkuaamiaisen jälkeen saatiin kyyti keskustaan paikalliselta, joka oli muuttanut Alaskaan Texasista, eikä voinut ymmärtää intoa koiravaljakkokisaa kohtaan. Jännitys paistoi varmasti meidän kasvoilta, eikä enempiä selityksiä tarvittu.
Keskustassa katujen varret olivat täynnä koiravaljakkorekkoja ja koirat olivat ulkona kiinnitettyinä rekkoihin. Kisaan ottaa osaa yli 60 valjakkoa, joten voitte kuvitella, että täyttä oli :). Koiravaljakoiden ajajat eli musherit hoitivat koiriaan, jutustelivat ihmisten kanssa, kuvia otettiin ja annettiin nimikirjoituksia.
Piian ensimmäinen unelma täyttyi, kun hän pääsi yhteiseen kuvaan Lance Mackeyn kanssa. Siinä on koiravaljakkoajajien supermies, joka on voittanut Iditarodin neljästi peräkkäin ja laittaa koirat aina etusijalle. Hyvähyvä Mackey!!
Julien pääsi kuvaan toisen Iditarod legendan, Dee Dee Jonrowen kanssa, joka on naisvaljakkoajajien parhaimmistoa ja päässyt maaliin Iditarodissa yli 20 kertaa. Todella kunnioitettava suoritus!
Näimme monia tunnettuja valjakkoajajia sekä paljon innostuneita koiria. Lopulta pääsimme juttusille myös Allan Mooren ja Aliy Zirklen kanssa, jotka hekin asuvat Two Riversissa ja joiden koirablogia olemme itse seuranneet pitkään. Heidän avustajansa Wesin kanssa vaihdettiin ajatuksia kisasta, koirista ja tästä ihmeellisestä harrastuksesta ylipäänsä, ja olihan se mieletöntä päästä jutustelemaan näiden kuuluisuuksien kanssa, joita on vain nähnyt dokumenteissa ja elokuvissa. Ihan kuin koiravaljakkomaailman Hollywood! :D
Tosiaan koirat olivat myös ulkona ja monet ihmiset kävivät niitä silittelemässäkin. Me emme näitä huippu-urheilijoita halunneet häiritä, joten tyydyimme tarkkailemaan, ja kyllä jotkut niistä melko pieniä ovat. Mutta niinkuin Wes sanoin, eihän maratoonaritkaan isonkokoisia ole :). Kyllä koirista paistoi halu juosta ja hyvänkuntoisilta näyttivät kaikki.
Sitten olikin startin vuoro. Löysimme paikan hieman kauempaa varsinaisesti lähtöpaikasta ja napsimme kuvia tiuhaan tahtiin koiravaljakkotiimeistä.
Juniorikisan voittaja Coonway Seavey
Startti
Jeff King, niinkuin olis jo maaliviivalla
Aliy ja punainen koiratiimi
Aliy ja Allen SP Kennelista
Pat Moon, hauska mies
Dee Dee Jonrowe eli pinkki leidi
Ja tietenkin Lance Mackey!
Hugh Neff
Kristy Berington
Martin Buser
Kun kaikki 66 valjakkoa olivat lähteneet, suuntasimme hankkimaan kisajulisteet ja samalla tarjolla oli kuumaa mehua, kaakaota ja herkullisia keksejä. Aterian päätteeksi hotkaisimme vielä porohotdogit, mahtava kisapäivä oli siltä osin pulkassa, tai koirareessä päivän teemaa mukaillen :).
No comments:
Post a Comment