Showing posts with label Eläimet. Show all posts
Showing posts with label Eläimet. Show all posts

Monday, April 22, 2013

Aika lähteä


Ja niin saapui huhtikuun 22. päivä, eli aika lähteä kotoa ja muutaman päivän päästä myös Alaskasta.

Kuluneet kolme viikkoa olivat täynnä haipakkaa menoa, vahdittiin taas kotona Scottin ja Kerryn taloa ja eläimiä. Koirat, kissat, vuohet, kanat, hanhet ja muut linnut pitivät päivät kiireisinä, onneksi myös Nick oli siellä hommissa auttamassa. Nick esitteli meille myös perinteisiä amerikkalaisia herkkuja, kuten S'moret (keksin välissä suklaa, joka sulatetaan kuumalla vaahtokarkilla), ja muita kummallisempia herkkuja, kuten mansikkamaito. Kelit oli oikein keväiset ensimmäisen viikon, jonka jälkeen viileni ja saatiin talven ehkä viimeinen lumimyrsky ja parikymmentä senttiä uutta lunta. Nyt kevät taas kolkuttelee ja lumet sulaa. 






Päivät siis kuluivat eläimet ruokkiessa, vuohia lypsäessä, koirien kanssa ulkoillessa ja taas eläimiä ruokkiessa. Piia yritti kuluttaa niin paljon maitoa kuin pystyi, lähinnä juomalla ja juustoa tekemällä. Fetaa ja halloumia syntyi monta kiloa ja kaikki myös syötiin. Päivittäin saatiin myös paljon kananmunia, joten siinä oli hyvä leipoa evästä mukaan autoreissulle Kanadaan. Julien rehki toisen talonvahtipaikan kanssa ja lisäksi meidän uuden nettisivun kanssa, josta pystyy tutustumaan meidän eloon ja matkailuun englanniksi. Päivät oli sitä myöten täynnä.


Reedy sanoo että "minun paikka"

Scottin ja Kerryn eläinten lisäksi meillä oli myös viisi huskypentua ja yksi bernhardilainen koira hoidossa ja vauhdikasta menoa piisasi joka päivälle. 





Loppua kohden hommat vain lisääntyi, meillä oli mökissä kaksi kissaa ja kaksi toipilasta koiraa, joista toiselta amputoitiin jalka ja toinen toipui leikkauksesta, jossa poistettiin hanska suolistosta. Siinäpä ei sitten aikaa tai tilaa paljon pakkaukselle jäänyt, mutta pääasia olikin, että eläimet olivat kunnossa ja meno farmilla iloista.

Sugaree, vahvin kolmijalkainen koira ikinä

Sunnuntaina mökki sitten tyhjeni eläimistä ja jäljelle jäi pakkaus- ja siivousurakka. Se urakka jatkuikin maanantai iltapäivään, välillä nukuttiin vähän ja syökästiin Scottin ja Kerryn porukalla viimeinen iltapala ja vaihdettiin lomakuulumisia. Siinäpä olikin urakan ainoat tauot, muuten huhkittiin pysähtymättä. 


Suunnittelua vielä siistissä vaiheessa

Eli nyt on auto pakattu ja loput kamppeet jätetty odottamaan syksyä ja meidän Alaskaan paluuta. Ja on aika lähteä. Innolla odotetaan reissua Kanadaan ja uusiin maisemiin, mielenkiintoista nähdä miten tien päällä olo sujuu. Tietysti Alaskaan jää ikävä, mutta seikkailua on aika jatkaa eteenpäin.

Ikimuistoisesta Alaskan elämästä on tietysti kiittäminen ihmisiä täällä ja koti-Suomessakin, jotka ovat eläneet hetkissä mukana. Blogilla on ollut valtava määrä lukijoita, hienoa, että matkailu ja kokemukset maailmalta kiinnostavat. Kiitokset siitäkin! Ja pian jutut jatkuvat Kanadan puolelta...

Ja siitä puheen ollen meillä on nyt nettisivut, joilla voi englanniksi lukea meistä ja meidän reissuista sekä katsella kivoja kuvia. Etusivulla aukeaa myös kartta, jossa näkyy meidän kesän reissu, sijainti päivittyy joka päivä. 

Tulkaapa siis matkalle mukaan! :) http://escape-life.net
************************************************************************************************************

Monday, October 1, 2012

Farmiviikot Alaskassa



Kuten blogia seuranneet tietävät, täällä talot tarvitsevat vahtia, kun isäntäväki lähtee lomille. Syynä on luonnollisesti se, että Alaskassa monilla ihmisillä on eläimiä, kuten vuohia, kanoja ja koiria, jotka tarvitsevat huolehtijaa lomien aikana. Kerry, Scott ja tytöt viettivät syyskuun kaksi viimeistä viikkoa Pennsylvaniassa (“ulkopuolella”, kuten Alaskassa ruukataan sanoa USA:n muista osavaltioista) vieraillen molempien perheiden luona, ja koska Julienin työt SNAP:ssa jatkuivat vasta nyt lokakuussa, Julienin tehtävänä oli huolehtia eläimistä ja muista töistä isäntäväen ollessa reissussa.

Kuten on aiemmin mainittu, Kerryllä ja Scottilla on koko armeijallinen eläimiä pyörimässä pihapiirissä. On vuohia, kanoja, hanhia, kani, viiriäinen, koiria ja kissoja. Eläinten huolehtimisen lisäksi Julienin hommiin kuuluivat peltojen raivaus ja kyntäminen ja kaikki tilan muut tarpeelliset pikkuhommat. Piia otti töistä vapaata, ylityötunteja paikaten, ja otti vastuulleen keittiöhommat. Siitä seurasi yllin kyllin leipomista, kokkausta ja juustontekoa, olihan meillä käytössä loputon määrä maitoa ja kananmunia. Että oli mukavat pari viikkoa!!

Aamuvarhaisella kömmittiin ylös ja Piia suuntasi vuohia lypsämään ja hoitamaan muut kotieläimet, sillä välin kun Julien hoiti koirat ja kissat. Joskus auringonnousu herätteli mukavasti päivään...








Rapian tunnin jälkeen aamutoimet oli tehty, ja Julien teki crepsejä, eli suomeksi lättyjä, aamupalaksi. Sen jälkeen vuorossa olivat peltotyöt, tai traktorin korjaus, riippuen päivästä. Piia hääräsi keittiössä, ja teki jugurttia, mozzarellaa, halloumia tai ricottaa, tai leipoi leipää tai kakkuja. Paras oli ehkä “paunakakku”, joka on siis perustaikinakakku, johon tulee puoli kiloa voita. Voiko olla parempaa?? Lounaaksi oli yllättäen usein kananmuniin liittyvää murkinaa…

Iltapäivällä Julien jatkoi peltohommia ja Piia ulkoilutti koiria, joskus myös puolukoita poimien. 21 koiran sakissa löytyy kyllä energiaa, vaikka keski-ikä näillä koirilla alkaakin olla korkea.  




 
 



Kuuden aikaan illalla Piia lypsi ja ruokki kotieläimet uudelleen, ja Julien huolehti koirat. Julien oli vastuussa myös sähköstä, silla aurinkoenergia alkaa olla aika marginaalista tähän aikaan vuodesta, ja joskus akut täytyy täyttää generaattorilla. Onneksi siihen ei tarvinnut turvautua kuin pari kertaa.


Illalliseksi nautittiin yleensä salaattia, juustoja, perunoita, munia ja kakkuja. Ja joskus pizzaakin, omalla mozzarellalla...





Sitten kateltiin elokuvaa kissojen kehrätessä kainalossa. Tai ihasteltiin auringonlaskua...










Yöksi hilpaistiin pihan poikki omaan mökkiin.

Nopeasti nämä farmariviikot kuluivat. Mahtava kokemus, ja vaikka traktorista irtosi osia harva se päivä, lypsyn jälkeinen kolotus käsissä herätti Piian joka yö ja meidän mökin sisälämpötila laski lähelle nollaa useana yönä (kun ei sitä raskinut lämmittää, kerran käytiin vain nukkumassa…), meillä on voittajafiilis ja hommista nautittiin täysillä. Tietysti jatkossakin eläinten kanssa touhutaan normaalisti, ehkä aamulypsyt jää vähemmälle…





 
 
Sunnuntaina oltiin vapaaehtoisina Two Riversin koiravaljakkoajajien tapahtumassa. Paikallinen eläinlääkäri tuli antamaan koirille vesikauhurokotuksia, ja melkein 400 koiraa piikitettiin päivän aikana. Two Riversissa sanotaan olevan koirian enemmän kuin missään muualla maailmassa suhteessa väkilukuun. Se tuli ainakin selväksi! Tässä seuran kuvaama video tapahtumasta.



Julienille syyskuu oli lomakuukausi täynnä värejä ja paljon ulkoilmaa. Ja sunnuntaina saatiin ENSILUMI!! Joka sai Piian pomppaamaan sängystä nopeammin kuin kukaan ehtii sanoa “jäätävä”…







Nyt on aika palata takaisin töihin SNAPiin, ja odotella talven tuloa.



 

Friday, August 3, 2012

Uusia ja vanhoja kokemuksia kotona

Viime viikolla kotona tehtiin pieniä ja suuria askareita.

Vaikka kesä täällä vielä jatkuu, valmistautuminen talveen on alkanut. Eli polttopuita tehdään vauhdilla. Joka päivä. Onneksi Piia on päässyt lapsuuden puutalkootraumoista, ja nauttii nyt puunhakkuusta, oikeasti. Julien taas käyttelee sahaa niinkuin olisi se kädessä syntynyt. Me ollaan hyvä halkotiimi!

Nyt on myös aika ottaa ilo irti Kerryn ja Scottin kovasta työstä kasvimaalla ja nauttia antimista. Tällä hetkellä kovaa huutoa ovat erilaiset salaatit, yrtit ja kesäkurpitsa. Takapihalta saa iltapalan joka päivälle.

Videolla todistusaineistoa...





Koska meidän sieniosaaminen keittiössä on rajallinen, päätettiin tyytyä vain valokuvaamaan niitä. Paljon kasvaa kaikenlaisia kansikkaita mökin ympärillä. Tietenkään kaikki ei lautaselle kuuluiskaan...





Tällä viikolla kiirettä piti myös kakun syönnissä. Kerry teki unelmaisen jäätelökakun mustikoilla, ai että oli hyvää! Evien mukaan juhlittiin jonkun 102-vuotissynttäreitä. Ainakin kynttilöitä oli niin paljon, että niiden puhaltamisessa tarvittiin apujoukkoja!



Käytiin myös mönkijäajelulla. Jäätiin kiinni. Mutaan. Puoleksi tunniksi. Kiva.




Sunnuntai oli aika mielenkiintoinen päivä. Scottin kaveri Tom tuli teurastamaan kolme kiliä. Yksi niistä oli "Pikkumies", joka syntyi toukokuussa ja kärsi alusta asti erilaisista puutetiloista. Tämä iloinen kili ei tainnut kuulla eikä nähdäkään kovin hyvin, eikä liikkuminenkaan aina ollut helpointa, varsinkin, kun jalka nyrjähti muutamia päiviä sitten. Niinpä Scott ja Kerry päättivät, että on parempi pikkumiehelle päästä kärsimyksistä. Kaksi muuta kiliä ehtivät jo siihen ikään, että olivat valmiita tulemaan isiksi, joten nekin päätyivät pakastimeen.

Onneksi pikkumiehen teurastamista ei nähty, se olisi voinut olla kova pala. Mutta Piia päätti auttaa Tomia kahden muun kilin kanssa, alusta loppuun. Eikä se tietenkään helppoa ollut. Mutta tyttö oppi paljon anatomiasta, ja oli entistä vakuuttuneempi omista syömispäätöksistään. Tom teki työnsä hyvin, eläintä kunnioittaen. Joten Piialle kokemus oli hyvä. Julien ei halunnut osallistua, vaan piti seuraa moottorisahalle ja puukasalle pihalla.

Sunnuntai-iltapäivä ja ilta meni heinähommissa. Kuten mekin, Kerry ja Scott valmistautuvat talveen ja vuohille on kerättävä talviheinä. Keli oli loistava peltotöihin, aurinkoinen, kuuma ja kuiva. Illalliseksi nautittiin caribou ja kasvimaan erilaisia salaatteja. Ja suomalaista suklaata!