Kuten blogia seuranneet tietävät, täällä talot tarvitsevat vahtia, kun isäntäväki lähtee lomille. Syynä on luonnollisesti se, että Alaskassa monilla ihmisillä on eläimiä, kuten vuohia, kanoja ja koiria, jotka tarvitsevat huolehtijaa lomien aikana.
Kerry, Scott ja tytöt viettivät syyskuun kaksi viimeistä viikkoa Pennsylvaniassa (“ulkopuolella”, kuten Alaskassa ruukataan sanoa USA:n muista osavaltioista) vieraillen molempien perheiden luona, ja koska Julienin työt SNAP:ssa jatkuivat vasta nyt lokakuussa, Julienin tehtävänä oli huolehtia eläimistä ja muista töistä isäntäväen ollessa reissussa.
Kuten on aiemmin mainittu, Kerryllä ja Scottilla on koko armeijallinen eläimiä pyörimässä pihapiirissä. On vuohia, kanoja, hanhia, kani, viiriäinen, koiria ja kissoja. Eläinten huolehtimisen lisäksi Julienin hommiin kuuluivat peltojen raivaus ja kyntäminen ja kaikki tilan muut tarpeelliset pikkuhommat. Piia otti töistä vapaata, ylityötunteja paikaten, ja otti vastuulleen keittiöhommat. Siitä seurasi yllin kyllin leipomista, kokkausta ja juustontekoa, olihan meillä käytössä loputon määrä maitoa ja kananmunia. Että oli mukavat pari viikkoa!!
Aamuvarhaisella kömmittiin ylös ja Piia suuntasi vuohia lypsämään ja hoitamaan muut kotieläimet, sillä välin kun Julien hoiti koirat ja kissat. Joskus auringonnousu herätteli mukavasti päivään...
Rapian tunnin jälkeen aamutoimet oli tehty, ja Julien teki crepsejä, eli suomeksi lättyjä, aamupalaksi. Sen jälkeen vuorossa olivat peltotyöt, tai traktorin korjaus, riippuen päivästä. Piia hääräsi keittiössä, ja teki jugurttia, mozzarellaa, halloumia tai ricottaa, tai leipoi leipää tai kakkuja. Paras oli ehkä “paunakakku”, joka on siis perustaikinakakku, johon tulee puoli kiloa voita. Voiko olla parempaa?? Lounaaksi oli yllättäen usein kananmuniin liittyvää murkinaa…
Iltapäivällä Julien jatkoi peltohommia ja Piia ulkoilutti koiria, joskus myös puolukoita poimien. 21 koiran sakissa löytyy kyllä energiaa, vaikka keski-ikä näillä koirilla alkaakin olla korkea.
Kuuden aikaan illalla Piia lypsi ja ruokki kotieläimet uudelleen, ja Julien huolehti koirat. Julien oli vastuussa myös sähköstä, silla aurinkoenergia alkaa olla aika marginaalista tähän aikaan vuodesta, ja joskus akut täytyy täyttää generaattorilla. Onneksi siihen ei tarvinnut turvautua kuin pari kertaa.
Illalliseksi nautittiin yleensä salaattia, juustoja, perunoita, munia ja kakkuja. Ja joskus pizzaakin, omalla mozzarellalla...
Sitten kateltiin elokuvaa kissojen kehrätessä kainalossa. Tai ihasteltiin auringonlaskua...
Yöksi hilpaistiin pihan poikki omaan mökkiin.
Nopeasti nämä farmariviikot kuluivat. Mahtava kokemus, ja vaikka traktorista irtosi osia harva se päivä, lypsyn jälkeinen kolotus käsissä herätti Piian joka yö ja meidän mökin sisälämpötila laski lähelle nollaa useana yönä (kun ei sitä raskinut lämmittää, kerran käytiin vain nukkumassa…), meillä on voittajafiilis ja hommista nautittiin täysillä. Tietysti jatkossakin eläinten kanssa touhutaan normaalisti, ehkä aamulypsyt jää vähemmälle…
Sunnuntaina oltiin vapaaehtoisina Two Riversin koiravaljakkoajajien tapahtumassa. Paikallinen eläinlääkäri tuli antamaan koirille vesikauhurokotuksia, ja melkein 400 koiraa piikitettiin päivän aikana. Two Riversissa sanotaan olevan koirian enemmän kuin missään muualla maailmassa suhteessa väkilukuun. Se tuli ainakin selväksi! Tässä seuran kuvaama video tapahtumasta.
Julienille syyskuu oli lomakuukausi täynnä värejä ja paljon ulkoilmaa. Ja sunnuntaina saatiin ENSILUMI!! Joka sai Piian pomppaamaan sängystä nopeammin kuin kukaan ehtii sanoa “jäätävä”…
Nyt on aika palata takaisin töihin SNAPiin, ja odotella talven tuloa.
No comments:
Post a Comment