Tuesday, April 3, 2012

White Mountain ("Valkoiset vuoret") hiihtoretki

"Rankan" työviikon jälkeen päätettiin jälleen kerran ottaa ilo irti talvesta ja ulkoilmasta.

Perjantai-aamuna siis pakattiin auto täyteen suksia, sauvoja, monoja, ahkio ja rinkkoja, tarkoituksena varata tavaraa mukaan yhden yön hiihtoretkeä varten. Kohteena oli tällä kertaa White Mountainsin ("Valkoisten vuorten") virkistysalue, joka on kooltaan reilun 400 000 hehtaaria ja jossa on talvireittejä 250 mailin eli 400 kilometrin verran.

Ajomatkaa Fairbanksista virkistysalueelle oli noin 40 km. Aamu oli aikainen ja taivas pilvinen, mutta toiveikkain mielin suunnattiin liikkeelle erämaahan, kohti valkoisia vuoria.



Julien otti ensin 25 kg ahkion peräänsä ja Piia hiihti rinkan kanssa.




















Hiihtoreitti kulki ylä- ja alamäkeä ja kurvaili metsän läpi. Suurimmat alamäet suoriutuivat Julienilta ahkiossa istuen ja puita peläten. Piia tuli alas reidet kipeinä auraten.











Pikkuhiljaa matkan edetessä aurinkokin tuli esiin ja maisema alkoi avautua ympärillä.















Välillä ylitettiin tulva-alueita, joissa vesi oli jo noussut aika korkealle.





Muutamien mailien jälkeen hiihtäminen riitti ranskalaiselle ja matka taittui mukavammin kävellen kovalla reitillä. Piia oli liian laiska laittaakseen pitoa suksiin ja niinpä vauhti oli molemmilla tasaisen sama: Julien hävisi alamäessä ja Piia ylämäessä. Kun matkaa oli taittunut noin  17 km pidettiin lounastauko, yllättäen leipää ja juustoa mutustaen ja auringossa istuen.









Seuraavaksi tuli vuoroon suomalaisen sisun todistaminen. Edessä oli pitkähkö nousu mökille ja Piia otti ahkion peräänsä. Matkaa tuli noin pari kilsaa ja nousua riittävästi, varsinkin kun ahkioon pakattiin kaikki muu paitsi Julien ja kamera.





Hyvin nousi, vanhaa hiihtosukua kun ollaan... 
Vaikka ei ollut iskan voitelemat sukset. No tulihan siinä hikoiltua, niinkuin pitikin.



Loppunousu suoriutui kävellen, ja maisemat ylempänä palkitsi mukavasti!










Kuukkelit ovat muuten täälläkin aika kesyjä. :)













Juomatauon jälkeen päätettiin uhkarohkeasti yrittää löytää reitti vajaan parin kilometrin päässä sijaitsevalle laavulle. Mutta vyötäröön asti ulottuva lumi ja kohtuu painavat kantamukset ottivat luulot pois jo parinsadan metrin jälkeen. Niinpä käännyttiin takaisin ja päätettiin yöpyä lähempänä parkkipaikkaa.



Alamäethän ne luulis menevän paremmin kuin ylämäet. Kun sen osaa. Ja jos ei niin... Julienin taidonnäyte :D.









Noin 12 km hiihdon jälkeen löydettiin sopiva telttapaikka ja pistettiin teltta pystyyn. Lämmikkeeksi keitettiin soppaa ja kyllähän lämmitti mukavasti! Pullot täytettiin kuumalla vedellä makuupussiin laitettavaksi. Yö ei ollut kovin kylmä joten hyvin nukuttiin. Mikäs siellä, luonnon rauhassa.





Aamusella pakattiin kamat ja hiihdettiin viimeiset noin 6 km takaisin autolle. Uutta lunta oli yöllä satanut 10 cm ja edelleen sitä leijaili hiljalleen maahan. Mukava aamu :).

Edessä oli vielä koirakisat omalla kylällä, joten kiireesti kotiin ja siitä eteenpäin.

Ja videota kaupanpäälle! :)









No comments:

Post a Comment